Vieraan luona, vieraassa tutuksi tulleessa tilassa, ilma, jota hengitan, on puhdistavaa ja armollista, minulle on taas annettu ihmisten muodossa se, mita kovin kaipasin ja minka koin puuttuvan. Minun happeni, ihmisolennot, sosiaalinen ylenpalttisuus se sisallani asuu ja yltakyllaisyys on saavuttamaton, rakkaudella ei ole rajoja. Mina olen teidan ja te olette minun, siina hetkessa kun mutkaiset polkumme sattuvat samaan risteykseen ja huomaamme omien erilaisuuksiemme olevan toisiaan taydentavia, maailma on taas kaunis, vaikka kylma viima poskiani koskettaakin. Sydameni, se pieni suuri ja avoin, on magneetti kaltaisilleen ja vastakohdilleen, se nakee niin paljon enemman ja pidemmalle ihmiseen mita mieleni jaksaa ymmartaa ja huomioida. Sydan puhuu vahvinta kielta, se on esteettoman esteettinen ja han, toinen, kolmas nakee sen suoraan, ilman sita kompleksista mieltani, mika toisinaan estaa minua olemasta itsea ja tukahduttaa ytimeni yhteiskunnallisuuksiin. Niin, kumpi tie se onkaan, jolla astella haluan paljain jaloin; se, mita vaaditaan, odotetaan ja pakotetaan vai se, mika kumpuaa sateenkaaren varein sisalleni, ymparilleni, odottamattomana aurana se paljastuu sille miehelle raitiovaunussa, joka vain katsoo syvalle silmiin ja hymyilee niin, etta koko auringoton maailma hetkeksi pysahtyy.

Ihmisyydelle ei ole olemassa ohjekirjaa. Saannot ja lait toiminevat hyvina yleistyksina, silti jokaisella on oikeus ihmisen kirjoittamaa totuutta taivuttaa - eihan sen naapurin totuus ole lainkaan sinun henkilokohtaisen elamasi lainalaisuuksiin sopiva. En minakaan ystavani satakokoa pienempaa hametta ylleni pyri laittamaan, silla tiedan, etta tukahtuisin. Olen, en tahdo olla sinua tai hanta, vaan yksilollista, omapaista, herkkaa ja hetkittain neuroottista itseani. En viihdy vaarissa nahoissa, vaarana ihona tai oudossa sydamen rytmissa. Paivien myota mina olen ja oisin kuun varjoissa palelen, pelaten sita auringonnousua, jota en koskaan tapaa.

Uusin haasteeni, silla on seitseman vuotta enemman ikaa ja sen sydan on kaunis ja suuri eika se nae sita lainkaan, yhteys itseen lienee myos yhteys vaistamattoman rakkauden keskukseen. Haasteet, minahan vain nautin niista...
mutta ihan viela tanaan en suostu rakastamaan.
Vasta eilen paastin edellisesta irti.